Hän, sai mut uskomaan, hän,
Sai mut toivomaan, hän,
Ja vielä enemmän
Hän, sai mut nauramaan, hän,
Sai mut laulamaan, hän,
Antoi mulle sävelmän
Hän, hyvä haltiatar, hän,
Yön kuningatar, hän,
On enää nimi iskelmän
Hän, kun kesä syksyyn vaihtuu ja lehtien nään lentävän
Tunnen saman ikävän,
Kun poissa on hän
Hän, sai mut nauramaan, hän,
Sai mut laulamaan, hän,
Antoi mulle sävelmän
Hän, taas kitarani viritän
Ja kuulen tutun helinän,
Kuin luonani ois hän
